Kuivaan hulluna. Eteisessä humisee yöt ympäriinsä - milloin tattia, milloin omenaa. Katselen kaikkea nyt uusin silmin. Kaiken voi kuivata.
Facebokissa virisi mehustukseen hurahtaneen kohtalotoverin kanssa puhe varautumisesta, ja olin hetkessä ala-asteen neljännen luokan penkissä. Kuivuri, omput, ala-aste - arbitraarinen yhteys? Eipä suinkaan!
Meillä oli mainio ala-asteen opettaja rouva Järvinen. Hän oli vanhan koulun naisia, ja kova varautumaan. Me varauduimme silloin ajan hengen mukaisesti pääasiassa ydintuhoon, mutta oli muitakin uhkia.
Tämä on niin ajankohtaista tänäkin vuonna, ettei tarvitse uudelleen kirjoittaa :D
